Uudenkarheassa tuvassamme hyrrää Karhu KV8. Pumppu kertoo olevansa kesätilassa, mutta työntää silti lattiaputkiin 23-asteista vettä. Olen yrittänyt säätä maksimilämpöjä alemmas, mutta eipähän tuo auta. Auttaisitteko te siis tyhmää:

1. Onko hyötyä sulkea lattilämmityshanat?
2. Pitääkö kesällä tehdä jotain muuta käyntiajan minimoimiseksi?

Jurpo kiittää

Moi!

Mahtaako sinulla olla vielä tuo TeamControl -säädin.
Itselläni on jo tuo uudempi Johnson Contols. Näiden toiminta poikkeaa toisistaan jonkin verran. TeamControllissa on enemmän "logiikkaa".
En siis ihan tiedä mitä tuo "kesäasento" tarkoittaa.

Käsittääkseni tässäkin tilanteessa lämmityksen menoveden ohjaus tapahtuu lämpökäyriä säätämällä. Varaajan lämpötilalla ei sinänsä ole tähän vaikutusta.
Katso manuaalista kuinka saat säädettyä menoveden lämpötilakäyrää.

Itseasiassa itse olen jopa nostanut varaajan pyynttilämpötilaa, jottei Karhussa oleva käyttöveden (=varaajan yläosan) priimausvastus menisi päälle ja lämmintä vettä silti riittäisi. Tehtaalta suosittelivat asettamista 50 asteeseen. Itse olen laittanut 45 asteeseen ja
lämmin vesi tuntuu vielä riittävän. Varaajan lämpötilaa on pidettävä korkeammalla, koska tulistuslämpöä ei näin kesäaikaan juurikaan tule joten yläosa pysyy lähempänä alaosan lämpötilaa. Jos varaajan pyynti on jotain 35 astetta, ei lämmintä käyttövettä enää riitä. Talvella ehkä voisi jopa riittää. Selvinnee ensi talvelna.
Voi olla että TeamControllissa juuri tämä on hoidettu automaattisesti.

-Markku-

Mahtaakohan rakennusmassan lämpötila olla 23 astetta ja sen mukaisesti myös rakennuksen sisällä olevan veden

En pitäisi itse ollenkaan mahdottomana tuota 23-asteista menovettä vaikka onkin kesä. Yöllähän on selvästi kylmenpää kuin päivällä, tuolloin on varmasti tarve korkeammalle kuin 23-asteiselle menovedelle.

Aamulla voi olla tilanne, että yöllä lattia on varautunut lämpimämmäksi kuin mitä aamupäivän lämpiävä ulkolämpötila vaatisi. Karhussahan tuo käyrän ohjaus tapahtuu pelkästään ulkolämpötilan mukaan (kannattaa muuten myös varmistaa että termostaatti on paikassa, jossa se on aina varjossa)

Rakenteet itsessään on kyllä taatusti kylmemmät (ainakin tänä kesänä) kuin tuo 23 astetta. Vaatisi melko pitkän aikaa kovia helteitä että tuo yökylmyys kompensoituisi päivän kovemmailla lämmöillä. Ulkoilman keskilämpötilan siis pitäisi olla tuota luokkaa, jotta rakenteetkin lämpenisi siihen.
Ja maahan menee joka tapauksessa lämpöä. Mahtaakohan talon alla Suomessa koskaan olla tuota luokkaa lämpötilat...

Tässä on varmaan kyse siitä, että löydetään itselle sopiva sisälämpötila. Toisille riittää 18 astetta ja toiset haluaa 26. Säätökäyrää rukkaamalla saadaan sisälle sopiva lämpötila. Jos sisälle halutaan esim. 23 astetta, niin ainakin välilä tuo menoveden lämpötila on 23 ja jopa ylikin. Tähän vaikuttaa vielä luonnollisesti lattiamateriaalitkin.

Tuon lämpökäyrän säätäminen on kyllä melko lailla rauhallisen miehen (naisen) hommaa. Säädät käyrää ja seuraat vuorokauden pari vaikutusta...

-Markku-

Meilläkin näyttää olevan kesätila päällä. Shunttimoottori on kiinni ja termostaatti näyttää 29...pyyntönä suluissa (22) astetta.
Sisällä siis 29 astetta lämmintä, millähän tuon lattiaveden sais viileemmäksi? Pumpun laitoin jo pois päältä, mutta lämmintä käyttövettä ei silloin lämmitetä, eipä sitä kyllä paljon tarviikaa näillä keleillä.
Termostaatti-anturi kyllä toimii, testasin kääntämällä shuntin manuaalille ja säädin sitä auki/kuumemmalle, lähti lämpö heti nousuun.
Lämpökäyrä-säädöt 0-asteessa 28 ja -20-asteessa 33...asetukset nollattu pari kertaa mut ei tunnu auttavan. Laittaisko vielä kiertovesipumpun pois päältä? Mitään vinkkejä enivan? Aika tuskasta nukkuakin tossa lämmössä

Täälläkin lattiassa kiertävän veden lämpötila on ollut korkeimmillaan 29 astetta tänä kesänä. Talossa ei kuitenkaan ole noin kuuma ollut kuin muutamana päivän. Pumppu ei ole lämmittänyt lattiaa toukokuun puolenvälin jälkeen. Itse epäilen tuon johtuvan saunan ja pesuhuoneen lattialämmityksestä.

Eli meillä on kaikki muut kierrot ovat olleet kiinni jatkuvasti ainakin kesäkuun puolesta välistä ja vesi on kiertänyt vain kodinhoitohuoneessa, saunassa ja pesuhuoneessa. Saunaa on lämmitetty 2-3 kertaa viikossa ja sauna ei missään välissä taida ehtiä jäähtyä alle 35 asteen. Pesuhuonetta lämmittää suihku ja kodinhoitohuonetta kuivausrumpu ja pyykkikone, joten niidenkin keskilämpötila on voinut olla viimeisen kuukauden ajan yli 30 astetta.  Noiden avulla se lattiavesi (joka kiertää vain kkh,ph ja s) pysyy lämpimänä.

tojo kirjoitti on 16.08.2010 - 10:26:07:

Ei ikinä jäähdytystä lattian tai minkään muunkaan kiinteän pinnan kautta! Tuloksena on kosteuden tiivistyminen ja kallovammat! Aina jäähdytys ilman kautta. Jos teho ei riitä, sitten kannattaa miettiä muita keinoja. Yksinkertaisin keino on varmaan laittaa kesäpäivin verhoja kiinni päivänpuolisilla sivuilla. Se tepsii yllättävän paljon ainakin isäni asunnossa.

Ainakin saksankielisessä Keski-Euroopassa on tutkittu viilennystä lattiakierron avulla. Esimerkiksi tällainen sveitsiläinen simulaatioihin perustuva jonkinlainen tutkimus löytyi googlettamalla fussbodenheizung + kühlung + erdwärme:

http://www.fhnw.ch/habg/iebau/afue/gruppe-gebaeudetechnik/de/dokumente-1/afue/ge...

Teknisesti viilennys on ajateltu toteutettavan yksinkertaisesti liittämällä lattiakierron ja maapiirin väliin lämmönvaihdin ja kolmitieventtiili. Järjestelmää nimitetään passiiviseksi viilennykseksi.

Dokumentissa esitetään, että lattian lämpötila saa olla alhaisimmillan 20 tai 21 astetta. Sisäilman ja lattian lämpötilaero voi olla enintään 6 astetta. Kosteuden tiivistymistä ei tapahdu, jos lattian lämpötila pidetään kastepistettä korkeampana. Järjestelmällä sisälämpötilaa voitaisiin viilentää 2-4 astetta. Yhden kilowattitunnin energiankäytöllä talosta voidaan poistaa 10 - 25 kWh lämpöenergiaa. Etuna on se, että talosta poistettava lämpö lataa maapiiriä tai porareikää.

Sitä en osaa sanoa, onko tuollaisia järjestelmiä oikeasti käytössä ja onko sellaisia otettu kaupalliseen tuotantoon.